ROMANIKULTTUURIN MUSEO HELSINGISSÄ

TARINAMME TAUSTAA 

Nopeasti muuttuvassa arkitodellisuudessa oman historian tunteminen on Suomen romaneille tänään entistä tärkeämpää. Toisaalta myös valtaväestö on herännyt huomaamaan kotimaisen romanikulttuurin ainutlaatuisuuden, mutta matalan kynnyksen tutustumistilaisuudet romanien tapakulttuuriin ja perinteisiin ovat edelleen harvinaisia.  Museomme toimintaan olennaisena osana kuuluva romanimusiikki rakentaa osaltaan siltoja maailmojen välille, ja myös julkaisusarjamme  auttaa lisäämään tietoa,

 Romanikulttuurin museon kokeiluprojekti on lähtenyt näiden haasteiden pohjalta kehittämään toimintaansa Lapinlahden historiallisen

sairaalan tiloissa, joissa toimii jo museoprojektin toimisto, monitoimitila sekä kirjastohuone. Salon Teijon kylässä sijaitsee lisäksi museon näyttelyesineiden varastotila ja isompien kesätapahtumien workshop-ympäristö. 

Helsingin kaupungin omistaman Lapinlahden sairaalan kiinteistöihin on rakentunut vuodesta 2016 lähtien pienten gallerioiden, erikoismuseoiden ja taiteilijaryhmien kollektiivi Lapinlahden Lähde-projektin ja kaupunkikulttuuria kehittävän Tilajakamon suojeluksessa.

 Alueesta on kehittynyt kaupunkikulttuurin ja yhteisötaiteen toiminta-alusta, joka kokoaa yhteen erilaisia kohderyhmiä, toimijoita ja taitelijoita. Romanikulttuurin museolla on tärkeä tehtävä kulttuurisen moninaisuuden vaalijana Lapinlahden ainutlaatuisessa miljöössä, jonka tulevaisuudesta käydään lähivuosina ankara taistelu. 

HANKKEEN VAIHEITA  

Museoprojektin tavoitteena on tuoda suomalaisen

romaniperinteen sekä aineelliset että aineettomat aarteet laajan yleisön saataville. 

Pitkän suunnitteluvaiheen jälkeen museo avaa ovensa yleisölle keväällä 2019  ja kehittelyä tehdään tästä lähtien yhä kiinteämmässä yhteistyössä myös kansainvälisten partnereiden kanssa. 

Ensimmäisen vaiheen näyttelyissä on esillä osia tulevasta puku- , esine- ja korukokoelmasta, samoin kuin kuin museon omista av-kokoelmistakin. 

Museon kirjastohuoneessa voi tutustua  muusikko Hilja Grönforsin keräämään ainutlaatuiseen, Suomen romanien perinteisiin lauluihin perustuvaan kokoelmaan. Julkaisusarjassamme tullaan ajan myötä kustantamaan Hilja Grönforsin nuoruusvuosien Ruotsin muistoihin perustuva kirja " Jakobsbergin lauluja" . Toimitamme parhaillaan myös keittokirjaa Karjalan ja Savon romanien ruokaperinteestä. työnimellä " Helenan keittiössä- Savon ja pohjois-Karjalan  romanien ruokakulttuuria" Tekijät Helena Grönfors, Angelika Nikkinen, toimittaja Katariina Lillqvist, valokuvaaja Katrin Havia . 

Kokeellinen UNDI-mallisto, vanhojen pitsimallien inspiroima sarja kodintekstiilejä, on suunnitteilla yhteistyössä Salon seudun ammattiopiston kanssa. Tulevaisuudessa yhteistyötä kehitetään museon , alan oppilaitosten, perinteisten romanikäsitöiden taitajien ja opiskelijoiden kanssa niin , että romaninuorille suunnatun tekstiilisuunnittelulinjan perustaminen olisi mahdollista. 

Yleisötyötä tehdään kolmella sektorilla: elokuva- ,käsityö- ja musiikkitapahtumat suunnataan mahdollisimman laajalle yleisölle, , museon kirjastohuoneeseen toivotetaan tervetulleiksi sekä koti- että ulkomaiset tutkijat, ja romanilasten musiikkileikkikoululla sekä museon omien kokoelmien animaatioita hyödyntävällä kotikielen opetuksella puolestaan kasvatetaan tulevaisuuden yleisöä. 

Museon oheisohjelmistoa kasvatetaan vähitellen rahoituksen vakiintuessa. Tulevaisuudessa perinnekäsitöiden työpajoja tehdään erityisesti lasten ja nuorten parissa, ja kesän 2018 kokeilujen pohjalta on tarkoitus luoda kestävä konsepti, jonka puitteissa vanhat taitajat opettavat nuorempiaan paitsi käden- , myös elämäntaidoissa. 

Kesällä 2018 museo toteutti  ” Lasaretin Leiri ” - tapahtuman yhdessä TAIKEn kanssa.  Sen puitteissa kokeiltiin kaikkia museon tulevia toimintamuotoja. Romanikulttuurin kesätapahtumassa nähtiin kolmen kuukauden aikana niin romanikulttuurista kertovia elokuvia, näyttelyitä kuin luentosarjojakin, ja työpajoissa päästiin kokeilemaan sekä virkkausta, romanikeittiön herkkuja että vanhojen romanilaulujen lumoa. 

Vuoden 2019 näyttelyiden keskeisessä osassa ovat sekä Suomen että muun maailman romanikulttuurista kertovat dokumentaariset elokuvat, romanimusiikin tallenteet, romanihistorian oppimateriaali sekä puku- ja esinekokoelmat.

Brnon Romanikulttuurin museo MRK Tshekin tasavallasta on antanut arvokkaan tukensa projektille,   MRK lähettää kuvausryhmänsä taätioimaan ensimmäistä Bulevardin näyttelyämme helmikuussa 2020 ja se  on luvannut 

myös isännöidä Romanikulttuurin museon tukiyhdistyksen tutustumismatkaa Tshekin tasavaltaan toukokuussa 2020. 

Budapestissa sijaitsevan ROMEDIA-järjestön kanssa on aloitettu yhteistyö vuonna 2017, ja sen kokoelmissa on kaksi Katariina Lillqvistin elokuvaa. 

Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön osasto on antanut tukensa projektille.